Lyhyesti kaikesta

Niin, ensimmäinen lomanjälkeinen viikko alkaa olla takanapäin, ja tuli tehtyä aika paljon kaikkea mukavaa. Sunnuntaina menin KORPIKLAANIN KONSERTTIIN täällä Barcelonassa, ja oli varmaan hauskin kokemus ikinä. Oli coolia olla ainut joka ymmärsi, mitä niissä sanoituksissa oikeastaan sanottiin, ja hullua seistä keskellä haparoivaa suomea laulavia espanjalaisia. Kaikki oli ihan kybällä mukana ja mä tulin jopa sotkeutuneeksi johonkin ihmeen pittaukseen?! Pääsin onneks mustelmitta kotiin.

Jännitystä arkeen loi myös mystinen sähkösopimuksen arvoitus. Tulin kotiin ja mulla oli eteisen lattialla ilmoitus mun sähköfirmalta, että mun sähkösopimus on sanottu irti ja että kiitos asiakkuudesta. Tätä sitten selvittelin siihen asti, että toisesta sähköfirmasta pelmahti sisälle kaksi pukumiestä ja kysyi, onko pöytää että allekirjoitetaan nyt nämä sopimukset. Minä että jaahas. En ymmärtänyt puoliakaan siitä mitä ne selitti, ja yhtäkkiä ne iski mulle puhelimen kouraan ja mun piti puhua jonkun naisen kanssa ja toistaa kaikki mitä oli sovittu! Eikä mulla ollut hajuakaan, ja se nainen oli ihan vihainen ja sanoi että ei tätä voida tehdä jos en ole ymmärtänyt mistä on kyse. Olin ihan paniikissa, eikä ne rennot äijätkään oikeastaan hirveästi selittäneet mitään. Lopulta tästäkin selvittiin, mutta saahan nyt nähdä minkä näköistä sähköä sitä nyt tulevaisuudessa saadaan... Voi apua, nämä on just näitä maahanmuuttajan riemuja.

Oli ihana San Valentin, yllättävän lämpimät säät noin ylimalkaan,  tänään kävin pyörähtämässä kolmatta kertaa Hortan Labyrintissa. Keskiviikkona osallistuin joogailtaan missä sai sipsiä ja hierontaa ja kynsilakkailua ja uusia kavereita, hehe. Koulussa on ihan mukavaa, ja uuden läppärin ansiosta koen olevani ehkä vähän enemmän mukana siinä missä mennään.

Mietiskelin tänään tuossa kävellessä, että voikohan palmuihin ikinä tottua. Mulla on muuten pari kaveria, joiden mielestä kuuset on todella kauniita puita. :|

Mucho urheilu

Kuolema hiipii jäseniä pitkin. Käytiin just äidin kanssa uimassa ja tuli vedettyä hillittömät kauhonnat. Aamulla taas poljin cross trainerilla, eli viikon suunnitelmat (paljon ruokaa, liikuntaa ja älyllistä ja sosiaalista aktiviteettia) on täyttyneet ihan hyvin. Käytiin iskän kanssa päivällä syömässä, sitten molempien vanhempien kanssa katsomaan jotain barcelonalaista viulistia musiikkikeskukselle, tämän jälkeen kotiin taas syömään ja sitten sinne uimaan. Siinäpä tämä päivä tiivistettynä.

Kaunista on.

Joku oli nukahtanut kesken aamuisten lintubongausten. <3

Kaunista on nro. 2

 Tämä on taas niin tätä Suomea. Näitä oli rivissä ainakin kuusi vastaavaa, että varmasti tulisi selväksi mistä on kyse. Melkein yhtä hauska kuin se kun Kuopion pääkirjastolla oli seinästä laudanpala irti ja vieressä "pahoittelemme häiriötä"-kyltti. :D

Tältä näytin uinnin jälkeen = aika kuolleelta.

 Löysin Instagrammin ihmemaailman tänään ja hyvältä näyttää. En edes tiennyt että se on ns. yhteisö, missä on jotain seuraajia?? Luulin että se on vaan joku kökköinen kuvanmuokkausohjelma laiskoille kännykänkäyttäjille.

Lomapäivä Suomessa nro 2.

Aamu aukeni espanjalaiseen tyyliin suomalaisilla pakasteviinereillä. Tuo makean syöminen aamulla on sellainen tapa minkä oon oppinut siellä ja havainnut, ettei se lihota sen enempää kuin ruisleipä ja kinkku. Näistä ruokailutottumuksista ja sikäläisistä ajattelumalleista selitän joskus tuonnempana, mutta ne tosiaan mullisti minun maailmankatsomuksen ihan kokonaan joskus vuosi sitten... (Oivallus: makeaa VOI syödä aamulla, ison aterian VOI syödä yhdeksän jälkeen illalla, keksi ON loistava välipala... ja paino sen kun putoaa! tai ei ainakaan kohoa minnekään)

Sitten nautin suomikodin etuoikeuksista ja iskin kynteni kiinni vanhaan rakkaaseen pikku pianoon. Kävin siis soittotunneilla ne kepeät 14 vuotta enkä ole Barcelonan lähdön jälkeen juuri koskenutkaan minkäänlaisiin soittimiin. Psyyke on kovilla, ja harkitsen jo pikkuhiljaa jonkun sähköisen korvikkeen hankkimista. En vaan tiedä mihin tunkisin sen siellä kämpässä.

 Tämän jälkeen cross-trainasin, kävin suihkussa, kirjoittelin ja söin ja lähdin mamman kanssa Pilatekseen. Siinä taas yksi asia, mitä ikävöin Suomesta... Kävin pilateksessa Barcelonassa joku pari kuukautta, ja toki hinta oli matalampi, mutta niin oli myös tuntien laatu. Niinpä oon nyt sitten vaan tehnyt itsekseni aina silloin tällöin (=hyvin harvoin).

Btw. että tästä tulisi jotenkin muoti/kosmetiikkablogimaisempi niin hehkutan tässä maailman parasta päivävoidetta: Estee Lauderin mikälie DayWear Sheer Tint jotakin. Ihan älyttömän hyvä: antaa vähän väriä, suojaa auringolta, siloittaa ja tekee kaiken maailman muita temppuja. Tuon hankinnan jälkeen en ole käyttänyt enää ollenkaan meikkivoidetta. Maksaa tosin sellaset 60 erkkiä, mutta kestää päivittäisessä käytössä ainakin puoli vuotta.

Illalla vietettiin hassua peli-iltaa sukulaisten kanssa, ja päivän kruunasi maailman paras lahja isäpapalta = pieni söpönen läppäri (Asus Vivo Book tms.) Tämä on nyt tarkoitettu sitten opiskelukäyttöön ja kanniskeluun, ja siitä isommasta katson sitten elokuvat ja editoin ja teen järkevämmät hommat. Tämä tulee kulkemaan sitten mukana kaikkialla koulusta kahviloihin ja kirjastoon. Tässä on kosketusnäyttö! On ihana!!

Suomenmaa

Tulin siis tosiaan kotiin eilen yhdeksän maissa. Ja tää oli varmaan neljäs kerta kun sähläsin tuon Tikkurila-Kuopio-junamatkan kanssa! Tällä kertaa ehdin junaan ja mulla oli lippu oikealle päivälle, mutta olin jättänyt opiskelijakortin Barcelonaan?! No ei siinä mitään, tästäkin källeen selvittiin minun maagisten voimien avulla, eikä konduktöörisetä kysynyt sitä korttia. Voi kamala silti.

Ei ole kauhean kylmä, ja pakkasta vastaan on helpompi suojautua kuin Barcelonan kosteaa tuulta. On ihanaa ja rentouttavaa olla kotona. Kofeiinilakko jatkuu edelleen, ja olen löytänyt Suomesta uuden yllättävän piirteen: täältä ei saa kofeiinitonta kahvia mistään! Espanjassa sitä saa ihan joka kuppilasta, ja on valittavana koneesta tuleva ja purkkiversio. En tiiä sitten, en mä itsekään joskus vuosi sitten nähnyt kahvissa mitään järkeä jos se ei piristä. Espanjassa hereillä pitää varmaan sitten se aurinko.

PRO FEEL - sitä kissa ostaisi

Tapasin myös taas pitkän ikäväajan jälkeen rakkaan pikku kissani Freddyn. Se oli heti eteisessä vastassa ja otti tuttuun tapaan molemmilla tassuilla kädestä kiinni, että mammalta pääsi pieni itku. On se kasvanut jonkun verran ja käynyt ihmisiä kohtaan rauhallisemmaksi. Meidän kahta muuta kissaa se taas heittää mattoon niin että tatami tömisee.

Loppuun järjetön Jee suomessa ollaan! -kuva omasta pärstästä. On vähän karua, kun Kuopiossa ei ole enää juuri yhtäkään tuttua, mutta kyllä tämä viikko selvitään sukulaisten ja kissojen voimin. Syön täällä onnessani ruisleipää ja pahanmakuista terveysjugurttia niin kauan kuin niitä vielä saa. Mukavaa talvea kaikille!

ps. Korjaus edelliseen postaukseen: äiti muistutti että olen itse asiassa puusepän pojan- enkä tyttärentytär. Voi lollers.

Puusepän tyttärentytär

Lyhyesti eilisestä. Ensinnäkin, hienoja uutisia... Mystinen olohuoneen takainen kirkko ei olekaan kirkko, vaan kirjasto?! En tosin päässyt sisälle asti, mutta näin siinä ainakin kovasti seinässä väitettiin. Valitettavasti ei tullut otettua todistusaineistoa, mutta lupaan ottaa sitten kun palaan Suomesta.

Aamupäivän nikkaroin täällä kokoon Ikeasta ostamaani puista säilytyslipastojuttua. Pienen sähläyksen jälkeen sain sen lopulta valmiiksi, ihan itse ja omin pikku kätösin!! Pari laatikkoa on jostain syystä vähän vinossa, en tiedä miksi, mutta myöntäkää nyt että hieno on. Ja maksoi vaan reilu parikymppiä Ikeassa.

Tämän jälkeen lähdin metsästämään paikallista Cat Salut -terveydenhoitokorttia, jotta eräänä päivänä yllärin sattuessa voisin saada ilmaista sairaanhoitoa. Tämä on uskomaton prosessi. Täällä paperiasioita hoitaessa saa ottaa lomaa koulusta tai töistä ja juosta kymmeneen paikkaan päivän aikana, eikä silti saa mitään konkreettista kouraansa. Kävelin läheiseen terveyskeskukseen ja sanoivat, että a)se ei ole minun terveyskeskus b)mun pitää vielä käydä hakemassa joku ihmeen paperi jostain vielä ihmeellisemmästä paikasta. Kävelin tähän ihmeelliseen paikkaan todetakseni, että kuten kaikki täkäläiset virastot, se oli mennyt jo kahdelta kiinni. No, parin viikon päästä sitten.

Kaunista on.

Kotimatkalla erehdyin Bodyshoppiin ja jouduin alennusmyynnin uhriksi. Kaikki noista oli varmaan puolella alennettu, joten eihän siinä mitään auttanut. Nyt sitä pitäisi kai sitten haista hyvälle ja olla pehmoinen iho.

Ja tämän näköisenä kävelin. Oli muuten ihan helkkarin lämmintä, ei edes takkia tarvinnut (tänään puolestaan oli niin kylmä että meinasi päästä itku). Lopetin illan syömällä popcornia Davidin ja Jorgen luona ja katsomalla Mad Money -leffan. Oli iha hyvä.

Nyt pitää mennä pakkaamaan ja nukkumaan (ja pikaisesti Facebookkiin), sillä huomenna herätys siinä kuuden pintaan... Katsotaan ehdinkö tällä kertaa oikeaan koneeseen. :D Toivottakaa tsemppiä.