Ei ole kauhean kylmä, ja pakkasta vastaan on helpompi suojautua kuin Barcelonan kosteaa tuulta. On ihanaa ja rentouttavaa olla kotona. Kofeiinilakko jatkuu edelleen, ja olen löytänyt Suomesta uuden yllättävän piirteen: täältä ei saa kofeiinitonta kahvia mistään! Espanjassa sitä saa ihan joka kuppilasta, ja on valittavana koneesta tuleva ja purkkiversio. En tiiä sitten, en mä itsekään joskus vuosi sitten nähnyt kahvissa mitään järkeä jos se ei piristä. Espanjassa hereillä pitää varmaan sitten se aurinko.
PRO FEEL - sitä kissa ostaisi
Tapasin myös taas pitkän ikäväajan jälkeen rakkaan pikku kissani Freddyn. Se oli heti eteisessä vastassa ja otti tuttuun tapaan molemmilla tassuilla kädestä kiinni, että mammalta pääsi pieni itku. On se kasvanut jonkun verran ja käynyt ihmisiä kohtaan rauhallisemmaksi. Meidän kahta muuta kissaa se taas heittää mattoon niin että tatami tömisee.
Loppuun järjetön Jee suomessa ollaan! -kuva omasta pärstästä. On vähän karua, kun Kuopiossa ei ole enää juuri yhtäkään tuttua, mutta kyllä tämä viikko selvitään sukulaisten ja kissojen voimin. Syön täällä onnessani ruisleipää ja pahanmakuista terveysjugurttia niin kauan kuin niitä vielä saa. Mukavaa talvea kaikille!
ps. Korjaus edelliseen postaukseen: äiti muistutti että olen itse asiassa puusepän pojan- enkä tyttärentytär. Voi lollers.


Kyllähän sinulta lipaston suunnitteleminen ja kokoaminen sujuu, kun olet puusepän pojan ja insinöörin tyttären poika... eikun tytär.
VastaaPoistaHahhah, nyt maltilla sen kommentoinnin kanssa! :D
VastaaPoistaJos tämä nyt onnistuisi, yritin kommata jo ainakin kolmesti tänään... Ja niinkin oleellisen asian haluan sanoa, että kommentoisin jotain nokkelaa jos edellisten kommenttien ja nauruni jälkeen kykenisin. :DDD Olette parhaita! Mutta kusimirrin (sic) kieli on ihana, sen voin sanoa. <3
VastaaPoistaAhhah joo XD Tällaista tämä elämä nykyään on.
VastaaPoista